Kielivieraat Lyseolla

Tänä luku­vuon­na meil­lä on käy­nyt usei­ta vie­rai­ta ruot­sin tun­neil­la. Mar­ras­kuus­sa kie­li­lä­het­ti­läs Juha Vou­ti­lai­nen vie­rai­li Ly­se­ol­la ja Tai­de­lu­ki­ol­la. Hän ker­toi omas­ta ruot­sin opis­ke­lu­po­lus­taan sekä suh­tees­taan ruot­sin kie­leen. Hän ava­si myös syi­tä sil­le, mik­si joku op­pii pu­hu­maan jo­tain kiel­tä eri­tyi­sen hy­vin. “Mikä on suu­rin syy mik­si ih­mi­set op­pi­vat mui­ta kie­liä tosi hy­väl­le ta­sol­le? Se on kär­lek, rak­kaus; kun ta­paa ih­mi­sen, jon­ka kans­sa sitä pu­huu tai muut­taa ulko­mail­le, niin ha­lu­aa sitä op­pia.”

Tam­mi­kuus­sa kou­lum­me en­ti­nen opis­ke­li­ja Hel­mi Ti­ai­nen vie­rai­li Ly­se­on ruot­sin tun­neil­la ker­to­mas­sa Nord­jobb-ko­ke­muk­sis­taan. Hel­mi on ol­lut kesä­töis­sä pie­nes­sä kylä­kau­pas­sa Ah­ve­nan­maal­la kah­te­na ke­sä­nä, ja se on vah­vis­ta­nut hä­nen ruot­sin kie­li­tai­to­aan. Hel­mi vie­rai­li myös eng­lan­nin tun­neil­la ker­to­mas­sa eng­lan­nin opis­ke­lus­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­ton Joen­suun kam­puk­sel­la. Tä­män vie­rai­lun meil­le mah­dol­lis­ti Svens­ka.nu.

Ke­vään ai­ka­na meil­lä ja Tai­de­lu­ki­ol­la kävi vie­lä kak­si kie­li­lä­het­ti­läs­tä. Kie­li­lä­het­ti­läät ry on yh­dis­tys, joka pyr­kii edis­tä­mään ja vah­vis­ta­maan Suo­men mo­lem­pia kan­sal­lis­kie­liä. 

Maa­lis­kuus­sa saim­me vie­raak­sem­me Saku Les­ki­sen Tu­rus­ta, joka ker­toi meil­le kiel­ten opis­ke­lun tär­key­des­tä. Hän on käy­nyt ihan ta­val­lis­ta suo­ma­lais­ta pe­rus­kou­lua ja lu­ki­o­ta, jos­sa oli mah­dol­lis­ta lu­kea ruot­sia A-kie­le­nä. Lu­ki­o­ai­ka­naan hän oli vaih­to-op­pi­laa­na Ja­pa­nis­sa ja siel­tä ko­tiu­dut­tu­aan päät­ti haas­taa it­sen­sä ja ha­keu­tui suo­rit­ta­maan ase­pal­ve­luk­sen ruot­sik­si Drags­vi­kis­sa. Hän ko­ros­ti sitä, että kie­li­tai­to avaa ovia – oli kie­li sit­ten eng­lan­ti, ruot­si tai vaik­ka­pa ja­pa­ni. On vain kek­sit­tä­vä oi­kea syy opis­kel­la kiel­tä. Hän ha­lu­aa mo­ti­voi­da ih­mi­siä opis­ke­le­maan ruot­sia ja rik­ko­maan ste­re­o­ty­pi­oi­ta ruot­sin kie­leen liit­ty­en. Kesä­työ Ah­ve­nan­maal­la ja ase­pal­ve­lus ruot­sin­kie­li­ses­sä va­rus­kun­nas­sa konk­re­ti­soi­vat hä­nel­le tar­vet­ta osa­ta mo­lem­pia ko­ti­mai­sia kie­liä. Voi hy­vin olla, ett­ei ruot­si ins­pi­roi kou­lus­sa, mut­ta kun kie­li­tai­toa tar­vi­taan työs­sä tai ka­ve­ri­suh­tei­den luo­mi­ses­sa, on mo­ti­vaa­tio pal­jon hel­pom­pi löy­tää.

Tou­ko­kuus­sa oppi­tun­neil­la ehti vie­lä vie­rail­la Isaac Jy­väs­jär­vi Hel­sin­gis­tä. Hä­nen kie­li­ta­ri­nan­sa oli erit­täin moni­puo­li­nen: hän on syn­ty­nyt Ka­na­das­sa, asu­nut lap­suu­des­saan Es­pan­jas­sa ja Suo­mes­sa. Yli­o­pis­to-opin­ton­sa hän aloit­ti Gö­te­bor­gis­sa, mut­ta on nyt pa­lan­nut Suo­meen jat­ka­maan opin­to­jaan. Ruot­sin kie­li on hä­nel­lä yhä vah­vas­ti mu­ka­na päi­vit­täin, vaik­ka hän ei ole kak­si­kie­li­nen. Hän roh­kai­see kaik­kia käyt­tä­mään op­pi­mi­aan kie­liä Nel­son Man­de­lan sa­noin: “If you talk to a man in a lan­gu­a­ge he un­ders­tands, that goes to his head. If you talk to him in his own lan­gu­a­ge, that goes to his he­art.”

Ku­vat ja teks­ti: Jaa­na Ko­so­nen