Rehtorin tervehdys

Ku­lu­nut luku­vuo­si on su­ju­nut Ly­se­os­sa hy­vin. Opis­ke­lu on su­ju­nut mal­lik­kaas­ti, penk­ka­rit oli­vat mu­ka­vat ja van­ho­jen päi­vä juh­la­va. Ha­lu­an­kin kiit­tää opis­ke­li­joi­ta näis­tä iki­muis­toi­sis­ta elä­myk­sis­tä. Ly­se­os­sa opis­ke­le­vat nuo­ret ovat ter­ve­hen­ki­siä, miel­lyt­tä­viä ih­mi­siä. Hei­dän kans­saan on ol­lut tä­nä­kin vuon­na ilo teh­dä töi­tä.

Tä­män luku­vuo­den ai­ka­na on jää­nyt ja sen jäl­keen jää opet­ta­jia viet­tä­mään an­sait­tu­ja elä­ke­päi­viä. Opin­to-oh­jaa­ja Sei­ja Aura­vuo jäi eläk­keel­le mar­ras­kuun alus­ta 2016. Läm­pi­mät kii­tok­set Sei­jal­le Ly­se­on opis­ke­li­joi­den eteen teh­dys­tä ar­vok­kaas­ta oh­jaus­työs­tä. Tä­män ke­vään jäl­keen eläk­keel­le jää­vät ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den leh­to­rit Mark­ku Mä­ki­nen ja Ris­to Ok­ko­nen. Kii­tok­set myös heil­le hei­dän pa­nok­ses­taan kou­lun ja opis­ke­li­joi­den hy­väk­si.

Suo­mi täyt­tää tänä vuon­na 100 vuot­ta. Juh­la­vuo­si nä­kyy Ly­se­on ar­jes­sa mo­nin eri ta­voin. Sa­von­lin­nan ly­seo on ol­lut osa Suo­men his­to­ri­aa koko it­se­näi­syy­den ajan. Tä­nään la­ki­tet­ta­vat yli­op­pi­laat edus­ta­vat Sa­von­lin­nan ly­se­on 125. vuo­si­ker­taa.

Nyky­muo­toi­sen yli­op­pi­las­tut­kin­non juu­ret ulot­tu­vat Tu­run Aka­te­mi­an pää­sy­kuu­lus­te­lui­hin, joi­den tar­koi­tuk­se­na oli ai­koi­naan mi­ta­ta aka­te­mi­aan pyr­ki­vien ko­ke­lai­den la­ti­nan ja kris­tin­us­kon pe­rus­tei­den osaa­mis­ta. Vuon­na 1852 tut­kin­to si­dot­tiin ensi ker­taa lu­ki­on oppi­mää­rään ja sii­tä nyky­muo­toi­sen yli­op­pi­las­tut­kin­non kat­so­taan saa­neen al­kun­sa. Vuon­na 1874 an­net­tiin kei­sa­ril­li­nen ase­tus yli­op­pi­las­tut­kin­nos­ta, jon­ka myö­tä kuu­lus­te­lu­ja alet­tiin suo­rit­taa ly­se­ois­sa ym­pä­ri maan. Sa­von­lin­nas­sa lu­ki­o­kou­lu­tus al­koi vuon­na 1884, kun tän­ne pe­rus­tet­tiin Sa­von­lin­nan re­aa­li­ly­seo. En­sim­mäi­set yli­op­pi­laat ly­se­os­ta val­mis­tui­vat vuon­na 1892. Hei­tä oli vii­si kap­pa­let­ta. Alun pe­rin vain mie­het sai­vat suo­rit­taa ar­vos­te­tun tut­kin­non, mut­ta vuo­des­ta 1901 myös nai­sil­la on ol­lut mah­dol­li­suus yli­op­pi­las­tut­kin­toon il­man eril­lis­tä lu­paa. Yli­op­pi­las­tut­kin­to on tänä vuon­na siis jo 165-vuo­ti­as, var­sin pir­teä ja hy­vin­voi­va van­hus. Suo­men it­se­näis­ty­es­sä 1917, Ly­se­os­ta val­mis­tui 12 yli­oppi­las­ta. Vuon­na 1957 ly­se­os­ta val­mis­tui 21 yli­oppi­las­ta ja vuon­na 1967 42 yli­oppi­las­ta. Vuo­sien 1957 ja 1967 yli­oppi­lai­ta on tä­män ke­vään juh­las­sam­me mu­ka­na ja he ovat lah­joit­ta­neet val­mis­tu­vil­le yli­oppi­lail­le sti­pen­de­jä. Tänä ke­vää­nä Ly­se­on lu­ki­os­ta val­mis­tuu 101 yli­oppi­las­ta.

Ly­se­on lu­ki­on osal­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set me­ni­vät var­sin hy­vin ja tu­lok­set oli­vat edel­tä­viä vuo­sia pa­rem­pia. Tä­nään osa tu­le­vis­ta yli­oppi­lais­ta voi naut­tia huip­pu­tu­lok­sis­ta, osa heis­tä on tyy­ty­nyt koh­tuul­li­sem­paan suo­ri­tuk­seen. Ny­kyi­nen jär­jes­tel­mä an­taa myös mah­dol­li­suu­den pa­ran­taa tu­lok­sia, mi­kä­li sii­hen tun­tuu ole­van ai­het­ta.

Vaik­ka opis­ke­li­jat itse opis­ke­le­vat ja vas­taa­vat tu­lok­sis­taan, saa­vat he opet­ta­jil­ta tu­kea, oh­jaus­ta, kan­nus­tus­ta ja jos­kus jopa pa­tis­te­lua työn­te­koon. Ha­lu­an­kin kiit­tää opet­ta­jia erin­o­mai­ses­ta työs­tä opis­ke­li­jan opin­to­jen tu­ke­mi­ses­sa. Nyt val­mis­tu­vas­sa ikä­luo­kas­sa on ensi ker­taa mu­ka­na Keri­mäen ja Pun­ka­har­jun toi­mi­pis­tees­sä opin­ton­sa aloit­ta­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, jot­ka ovat siir­ty­neet kol­man­nek­si vuo­dek­si kes­kus­tan toi­mi­pis­tee­seen opis­ke­le­maan. Ha­lu­an­kin erik­seen kiit­tää Keri­mäen ja Pun­ka­har­jun toi­mi­pis­teen hen­ki­lö­kun­taa hy­väs­tä työs­tä, jota he ovat näi­den opis­ke­li­joi­den eteen teh­neet. Li­säk­si kii­tok­sen hy­väs­tä työs­tä an­sait­see pe­rus­o­pe­tuk­sen hen­ki­lö­kun­ta joka on luo­nut hy­vän pe­rus­tan opis­ke­lul­le lu­ki­os­sa.

Uudet ylioppilaat

Ar­voi­sat uu­det yli­op­pi­laat. Yli­op­pi­las­tut­kin­to on ol­lut mer­kit­tä­vä osa maam­me si­vis­tys­his­to­ri­aa ja sen ke­hi­tys­tä it­se­näi­sek­si ja laa­duk­kaak­si val­ti­ok­si. Val­tio il­man omaa si­vis­ty­neis­töä ja kor­ke­aa kou­lu­tus­ta ei oli­si ke­hit­ty­nyt sel­lai­sek­si mitä se nyt on. Tä­nään ky­sy­mys kou­lu­tuk­sen ja hy­vin­voin­nin vä­lil­lä on en­tis­tä kriit­ti­sem­pi. Maa­il­ma us­koo, että edu­ca­ti­on can make chan­ge, kou­lu­tus on avain ke­hi­tyk­seen ja hy­vin­voin­tiin. Sik­si on tär­keä, että myös tei­dän aja­tuk­siin­ne omal­ta kou­lu­po­lul­ta on jää­nyt aja­tus sii­tä, kuin­ka tär­kei­tä ja ar­vok­kai­ta vuo­sia te olet­te saa­neet kou­lus­sa viet­tää. Se ta­kaa sen, että tu­le­vai­suu­des­sa­kin suo­ma­lai­nen kou­lu, ja suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on ran­kat­tu maa­il­man va­li­oi­den jouk­koon.

Toi­von, että kun tä­nään läh­det­te, niin juh­lit­te on­nis­tu­mi­si­an­ne ja olet­te yh­des­sä on­nel­li­sia saa­vu­tuk­sis­tan­ne. Ja­ka­kaa se tun­ne van­hem­pien­ne kans­sa, kos­ka spon­so­rit on aina syy­tä pi­tää tyy­ty­väi­se­nä. Kos­kaan ei tie­dä, mil­loin jou­tuu tur­vau­tu­maan hei­dän apuun­sa. Teh­kää it­sel­len­ne on­nel­li­nen elä­mä, sel­lai­nen, jos­sa olet­te oi­ke­as­ti oman elä­män­ne san­ka­rei­ta. Hy­viä ih­mi­siä, it­sel­len­ne ja muil­le.