4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto, sen toimintatavat ja toimijoiden tehtävät
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitosyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia yhdessä opiskelijoiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä sekä yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistamiseksi
Lukioiden opiskelijakunnilla on aloiteoikeus kaikkiin rehtorin toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään koulun tiloja (juhlasali, hiljainen tila, sisäpiha jne.) esim. hyppytunneilla ja välitunneilla.
Opiskelijoita kannustetaan järjestämään lukion opetus- ja kasvatustehtävää tukevaa toimintaa mm. erilaiset vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat.
Opiskelijoiden osallistumista lukiolaisten edunvalvontatyöhön kannustetaan, mm. Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toiminta sekä Savonlinnan Nuorisovaltuusto (NuVa).
Osallisuuden vahvistamiseksi järjestetään tutor-toimintaa sekä ohjaustapaamisia ryhmänohjaajan johdolla. Lisäksi järjestetään tarvittaessa teemakyselyjä opiskelijoiden kokemusten ja mielipiteiden kartoittamiseksi. Vuosittain järjestetään luokka-astekohtaiset rehtorin kyselytunnit. Huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi järjestetään vanhempainiltoja. Opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa käytössä on ajantasainen opinto-opas. Kodin ja oppilaitoksen välisessä jatkuvassa yhteydenpidossa hyödynnetään Wilma-ohjelmaa.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskelijat osallistuvat opiskeluhuollon suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin lukioiden opiskeluhuoltoryhmän jäseninä. Opiskelijoiden huoltajille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi opiskeluhuollon suunnittelussa.
Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi
Oppilaitosympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehditaan säännöllisesti. Joka kolmas vuosi toteutetaan oppilaitosympäristön terveydellisten olosuhteiden ja turvallisuuden tarkastukset. Tarkastukseen osallistuvat kouluterveydenhoitajan ja terveystarkastajan lisäksi koulutuksen järjestäjä, oppilaiden edustaja ja oppilaitoksen henkilökunnan edustaja. Tarkastukseen voidaan kutsua lisäksi muita asiantuntijoita. Samassa yhteydessä tehdään terveydensuojelulain mukainen määräaikaistarkastus terveystarkastajan aloitteesta. Terveystarkastaja tekee tarkastuksesta tarkastuspöytäkirjan.
Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Opiskeluhuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa opiskelijalle ja huoltajalle.
Koulutapaturmien ehkäisy ja ensiapu ovat osa oppilaitoskohtaista oppilaitoksen pelastussuunnitelmaa, joka laaditaan rehtorin, koulun henkilöstön, kouluterveydenhuollon ja opiskelijakunnan yhteistyönä. Oppilaitoksessa on tarkoituksenmukainen ensiapuvälineistö. Sen kunnosta ja täydentämisestä vastaa rehtorin nimeämä opettaja. Terveydenhoitajan tehtävänä on tarkastaa välineistö säännöllisesti.
Koulutapaturmista saadaan tietoa kouluterveydenhoitajalta sekä vahinkoilmoituksista. Tilastoinnista saatua tietoa tarkastellaan yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä ja tietoa hyödynnetään tapaturmien ennaltaehkäisyssä.
Savonlinnan lyseon lukion opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt sekä opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Sitä johtaa rehtori/oppilaitoksen määräämä henkilö.
Savonlinnan kaupungin lukioissa seurataan tilastojen, palautteiden ja kyselyiden avulla opiskeluhuollon palveluiden käyttöä ja riittävyyttä. Samalla kartoitetaan opiskeluhuoltolain vaikutuksia palveluihin.
Oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä on edustettuina seuraavat tahot; rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, opiskeluterveydenhoitaja, opettajakunnan edustajat ja opiskelijoiden edustajat.
Ryhmä voi kutsua eri asiantuntijoita kokouksiinsa.
Opiskeluhuoltoryhmä organisoi ainakin seuraavat lukion vuodenkiertoon liittyvät toimet;
- opiskeluhuoltoresurssin riittävyyden arviointi lukuvuoden alussa ja tarvittaessa Savonlinnan kaupungin oho-ryhmälle tiedottaminen asiasta
- yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijoiden vastuiden täsmentäminen ja ”hoitopolkujen” päivittäminen lukuvuoden alussa
- opiskeluhuoltoon liittyvien täydennyskoulutustarpeiden kartoittaminen
- opiskeluhuoltokokonaisuuden toimimisen vaikuttavuuden arviointi lukuvuosittain, huhti- tai toukokuussa
- kouluterveyskyselyn toteuttaminen / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kerran kahdessa vuodessa, huhtikuussa
- kouluterveyskyselyn tulosten analysointi ja niihin reagoiminen sekä tulosten julkistaminen sidosryhmille
- päättökyselyn toteuttaminen sekä tulosten analysointi ja julkistaminen sidosryhmille, kerran vuodessa, tammikuu
- olokyselyn toteuttaminen ja tulosten analysointi ja niiden julkistaminen sidosryhmille, kerran vuodessa, helmikuu
- tulokyselyn toteuttaminen ja tulosten analysointi ja niiden julkistaminen sidosryhmille, kerran vuodessa, helmikuu
- pelastussuunnitelman ja kriisisuunnitelman päivittäminen sekä työpaikan riskien tarkistaminen lukuvuosittain
Opiskeluhuollon kokonaisuudesta vastaa ja tiedottaa oppilaitoksen rehtori. Tämä suunnitelma liitetään sellaisenaan opinto-oppaaseen, joka on tiedottamisen perusväline.
Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
Opiskelu on opiskelijan työtä eli koulutyöhön tulee osallistua tunnollisesti. Savonlinnan lyseon lukiossa noudatetaan Savonlinnan kaupungin poissaolomallia, joka löytyy oheisesta linkistä.
Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti opiskelijoiden poissaoloja wilma-sovelluksen avulla. Opettaja puuttuu opiskelijan epämääräisiin ja toistuviin poissaoloihin ja myöhästymisiin keskustelemalla opiskelijan kanssa ja olemalla tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Jos tilanne ei näillä toimenpiteillä korjaannu, opettaja/ryhmänohjaaja kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän, joka päättää jatkotoimenpiteistä.
Oppilaitoksen yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä seurataan yleisellä tasolla opiskelijoiden poissaoloja mahdollisena opiskeluhuollollisena ilmiönä, johon tulee puuttua.
Oppilaitos antaa virka-apua Kansaneläkelaitokselle, jos opinnot eivät etene KELA:n määrittelemien kriteerien mukaisesti.
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Oppilaitoksen aikuisten tulee puuttua opiskelijoiden päihteiden käyttöön ja tehdä asiassa tarvittaessa yhteistyötä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ. Tupakointi on kielletty kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ml. opintomatkat. Opiskeluhuollollisten toimien lisäksi oppilaitoksen käytettävissä ovat tupakkalain suomat mahdollisuudet.
Terveystarkastusten yhteydessä selvitetään opiskelijoiden päihteiden käyttöä. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on neuvoa ja auttaa tupakoinnin sekä päihteiden käytön lopettamisessa ja järjestää tarvittaessa hoitoonohjaus. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus. Mikäli päihteiden käyttöä ilmenee opiskelijoiden kesken laajemmin, yhteistyötä voidaan lisätä alueellisesti esim. poliisin, nuorisotyön, huoltajien ja järjestöjen kanssa.
Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin ja muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa sekä terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö
Lyseon lukiossa järjestetään lukuvuosittain teemapäiviä esim. ykkösten hyvinvointiteemapäivä ja liikuntapäivät ja teemapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Lukioiden projektiviikolla pyritään toteuttamaan useita arjen osaamisessa hyödyllisiä projekteja. Näissä projekteissa on laaja joukko mahdollisia yhteistyökumppaneita, mm. Eloisa, Yeesi ry., Savonlinnan kriisikeskus, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Etelä-Savon pelastuslaitos, Itä-Suomen poliisilaitos, Savonlinnan seurakunta.
Terveystiedon opetukseen otetaan osioita mm. säännöllisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamista kouluterveyskyselyistä.
Toimenpiteet, käytänteet ja yhteistyö opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi
Savonlinnan lyseon lukio päivittää ja toimittaa työsuojelupäällikölle työsuojelun toimintaohjelman keväisin. Tässä asiakirjassa on kuvattu työyhteisön riskit, luokiteltu niiden toteutumisen todennäköisyys ja vakavuus sekä toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi.
Lyseon lukiolla on pelastussuunnitelma, joka sisältää kriisisuunnitelman. Pelastussuunnitelma saatetaan pelastusviranomaisten tietoon ja sitä jaellaan suunnitelmassa määritellyllä tavalla. Sen sisäistäminen myös varmistetaan uusilta työntekijöiltä.
Lyseolla toteutetaan laajat palautekyselyt kevätlukukausittain. Niiden tulokset käsitellään sekä henkilökunnan että opiskelijakunnan kanssa. Niiden pohjalta tehdään turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä arvioivia johtopäätöksiä.
Lyseolla toteutetaan säännöllisesti kehityskeskustelut palkatun henkilökunnan osalta.
Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
Erityislainsäädännön mukaisesti Lyseolla toteutetaan palotarkastukset (Etelä-Savon pelastuslaitos), tilojen terveellisyyden tarkastukset (Eloisa, työpaikkaselvitys) sekä työhyvinvoinnin tarkastukset.
Toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä sekä tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa
Lyseon tilat ovat esteettömästi saavutettavissa, lukuun ottamatta laboratoriorakennusta. Oppilaitoksessa on käytössä hissi ja Lyseon etupihalle on varattu invapaikka parkkeerausta varten.
Oppilaitos huolehtii, että henkilökunnassa on riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä. Lääkekaappien sisällöstä vastaa terveydenhoitaja ja työpaikkaselvitysten aikana (Eloisan toteuttama) niiden ajantasaisuus tarkistetaan.
Lyseo noudattaa Savonlinnan kaupungin henkilöstöohjeita, https://savnet.savonlinna.fi/yhteiset/Henkilostoohjeita/Sivut/default.aspx
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijoiden tehtävät
Lukion rehtori vastaa omassa yksikössään lukiolain edellyttämien toimintojen järjestämisestä. Osa tätä vastuuta on opiskeluhuoltoasioiden resursointi ja toteutus niin, että opiskelija saa tarvitsemansa yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut sekä erityisen tuen palvelut lainsäädännön puitteiden mukaisesti.
Rehtori koordinoi oppilaitoksen tasolla opiskeluhuollon kokonaisuutta. Rehtori päättää ryhmänohjaajista ja heidän tehtäväkuvastaan ja koordinoi opiskelija-arviointien käytänteitä. Rehtori seuraa opiskeluhuollon palveluiden toimivuutta ja resurssien riittävyyttä.
Opinto-ohjaajat vastaavat oppilaitoksen opinto-ohjauksesta. Ohjauksen tavoitteena on saada opiskelijat määrätietoisesti ja turvallisesti suorittamaan lukio-opinnot ja pääsemään hyvin heille sopiviin jatko-opintoihin sekä menestymään elämässä.
Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä koulutusasioissa että elämänsuunnittelussa. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ohjausmenetelminä ovat luokkamuotoinen ohjaus, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus ja verkko-ohjaus. Myös tutoropiskelijat toimivat vertaisohjaajina.
Opinto-ohjaajilla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opinto-ohjaajat ovat mukana myös opiskelijahuollon ohjauksen suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa yhdessä lukion muun henkilökunnan kanssa.
Opinto-ohjaaja antaa tukea ja ohjausta
-
- lukio-opiskelun käytäntöihin
- opiskelutaitoihin ja elämänhallintaan
- oppiaine-, opintojakso- ja kurssivalintoihin
- kiinnostuksien ja vahvuuksien kartoittamiseen
- yo-tutkinnon suunnitteluun
- ammatilliseen suuntautumiseen ja jatkokoulutusvaihtoehtojen kartoittamiseen
- osallistuu tarvittaessa opiskelijahuollollisiin tehtäviin
- tarkistaa opiskeluvaikeuksien ilmaantuessa nuoren kokonaistilanteen ja opinto-ohjelman yhdessä nuoren kanssa
- tiedottaa tarvittaessa huolestaan opiskelijan huoltajalle keskusteltuaan ensin asiasta opiskelijan kanssa
- ohjaa opiskelijan eteenpäin tarvittaessa muihin asiantuntijapalveluihin, esimerkiksi erityisopettajalle, kuraattorille, psykologille tai koulun ulkopuoliselle toimijalle
- tekee opintojen pidentämissuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa, tarvittaessa mukana ovat myös huoltajat; tiedottaa huoltajalle asiasta
- järjestää ja osallistuu tarpeen mukaan huoltajatapaamisiin
Opiskelijan lukiovuosien aikana opiskelija tutustutetaan erilaisiin koulutusohjelmiin oppilaitosesittelyjen ja -vierailujen muodossa. Lukuvuoden aikana pyritään toteuttamaan vähintään kaksi suunniteltua tutustumistapahtumaa yliopisto- tai AMK- kampuksille sekä osallistumaan valtakunnallisille jatko-opintokoulutusmessuille.
Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan jatko-opiskelupolku ohjauskeskustelujen sekä sähköisten tukipalveluiden muodossa. Tässä vaiheessa opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman. Lisäksi tätä työtä vahvistetaan oppitunneilla annettavilla infoilla ryhmä- ja pienryhmäkokoonpanoissa.
Opinto-ohjaajat ovat tarvittaessa mukana valmistelemassa vastuuryhmänsä opiskelijoiden tarvitsemia ja KELA:lle osoitettavia kuntoutustukianomuksia yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa.
Lukion päätyttyä annetaan vuoden ajan jälkiohjausta sitä tarvitseville.
Ryhmänohjaaja on perusryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat kouluyhteisön jäseniksi ja seuraa heidän opintojensa sujumista. Ryhmänohjaaja edistää ryhmäläistensä viihtymistä ja hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla. Ryhmänohjaajien ja huoltajien välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelijan hyvinvointia, opiskelua ja opiskeluedellytyksiä. Työssään ryhmänohjaaja luo itse omat toimintatapansa yhteisten pelisääntöjen sisällä sekä toimii linkkinä omien opiskelijoidensa ja heidän huoltajiensa sekä koko kouluyhteisön välillä. Ryhmänohjaajan yksilöityjä tehtäviä ovat seuraavat;
- pitää ryhmänohjaustuokion ja tiedottaa opiskelijoita ajankohtaisista asioista
- valvoo säännöllistä koulunkäyntiä ja seuraa opiskelijan poissaoloja viikoittain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
- perehdyttää koulun käytänteisiin ja ohjeisiin
- haastattelee ryhmänsä opiskelijat (1.vuoden syksyllä)
- havainnoi ryhmänsä opiskelijoiden hyvinvointia tavatessaan opiskelijoita
- tarkistaa opiskelijan opiskelumenestyksen jaksoittain (hylätyt ja keskeneräiset opinnot, heikentyneet arvosanat, opintojen kokonaiskertymä)
- keskustelee opiskelijan kanssa sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa, jos huoli nuoresta syntyy
- on opiskelijan luvalla yhteydessä alaikäisen huoltajaan, kun hänellä on huoli opiskelijasta, mikäli huolena on lastensuojelulain 25§:n kaltainen tilanne, ryhmänohjaaja voi olla yhteyksissä huoltajaan ilman alaikäisen lupaa
- ohjaa tarvittaessa opiskelijan opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai terveydenhoitajan luokse
- osallistuu tarvittaessa opiskelija- ja huoltajapalavereihin
- kannustaa, tukee ja motivoi opiskelijoitansa
- myöntää 1-3 päivän loman
- pitää yhteyttä huoltajiin opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi
- osallistuu ohjausryhmänsä vanhempainiltojen suunnitteluun ja toteutukseen
- osallistuu lukion yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja toteutukseen yhteisöllisyyden vahvistamiseksi lukiokohtaisesti sovitulla tavalla esim. teemapäivät, vanhojen tanssit, penkkarit, yo-juhla jne.
- toimii määritellyllä tavalla huolen eri vyöhykkeissä, kts. ohjeistus ryhmäohjaajan oppaasta.
Aineenopettaja huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista pitämillään kursseilla mm. seuraamalla kurssien suorittamista ja opiskelijoiden opetukseen osallistumista. Aineenopettaja havainnoi opiskelijoiden oppimista, työskentelyä, käyttäytymistä ja jaksamista oppitunneilla. Aineenopettajan tehtäviä ovat mm. seuraavat;
- kohtelee opiskelijoita yhdenvertaisesti ja kannustaen
- hoitaa päätehtävänsä hyvin eli antaa hyvää opetusta ja ohjausta
- opettaa ja ohjaa oman oppiaineen kannalta keskeisiä ja tärkeitä oppimaan oppimisen tapoja ylioppilaskokeen rakenteen huomioiden
- sopii yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin tai opintojakson suorittamiseen ja arviointiin vaikuttavat näytöt ja ”pelisäännöt”, esim. mahdolliset lisänäytöt poissaolojen takia, sovitut säännöt annetaan kirjallisina esim. Wilmassa, jos kurssi on esim. poissaolojen takia vaarassa keskeytyä, aineenopettaja informoi asiasta viipymättä opiskelijaa, alaikäisen huoltajaa ja ryhmänohjaaja
- suorittaa arvioinnin annetussa määräajassa
- seuraa opiskelijoiden hyvinvointia ja heidän opetukseen osallistumistaan
- konsultoi tarvittaessa erityisopettajaa opiskelijoiden oppimisvaikeuksista
- toteuttaa tarkoin erityisopettajan ja opiskelijan tekemää opiskelun erityisen tuen suunnitelmaa
- sopii tarvittaessa opiskelijan kanssa tukiopetuksesta ja / tai muista opiskelujärjestelyistä
- osallistuu tarvittaessa huoltajatapaamisiin oppiaineensa asiantuntijana
- keskustelee opiskelijan kanssa, kun hänellä syntyy huoli opiskelijasta ja ilmoittaa tarvittaessa ryhmänohjaajalle
- vastaa vastuulla olevan oppiaineen osalta siitä, että opiskelijalla on osallistumisoikeus yo-kirjoituksiin ja lukion oppimäärä on tullut suoritetuksi
- toimii määritellyllä tavalla huolen eri vyöhykkeissä
Koulusihteeri hoitaa opiskelijan opintososiaalisiin etuihin liittyviä asioita mm. opintotuki-, asumistuki- ja koulumatkatukiasiat. Koulusihteeri ohjeistaa hakemusten teossa, tarkistaa hakemusten oikeellisuuden ja toimittaa ne KELA:n käsiteltäväksi.
Koulusihteeri antaa oppilaitokseen liittyvää yleisinfoa sekä ulkopaikkakuntalaisille apua erilaisista käytännön asioista mm. opiskelija-asuntojen hakemiseen liittyen.
Erityisopettajan työ lukiolaisen opiskelua ja oppimista tukevaa työtä. Opiskelijan oikeus opiskelun tukeen on määritelty tarkemmin lainsäädännössä.
Lukion erityisopettajan työ liittyy opiskelun tukitarpeiden kartoituksiin opiskelijaryhmittäin sekä yksittäisen opiskelijan opiskelun tehostetun tuen järjestelyihin: tuen tarpeen arviointiin, perusteiden selvittelyyn (esimerkiksi lukitestaus), opiskelun tuen suunnitteluun ja oppimisen etenemisen seurantaan sekä tarvittaessa opettajien konsultointiin tukijärjestelyissä.
Mikäli opiskelijan oppiminen edellyttää pedagogisia tukitoimia, ne päätetään erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin toimesta. Erityisopettaja laatii yhdessä opiskelijan kanssa opiskelun pedagogisen tuen suunnitelman, jota aineenopettajan tulee noudattaa opetusta antaessaan.
Erityisopettajan tehtävänä on myös laatia opiskelijan käyttöön lausunnot muiden asiantuntijoiden tekemien tukitarveselvitysten taustatiedoiksi. Resurssien salliessa erityisopettajan keskeistä työtä olisi lisäksi opiskelutekninen neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti ja pienryhmissä.
Erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja rehtori laittavat opiskelijan anomuksesta vireille prosessin ylioppilaskokeen erityisjärjestelyjen saamiseksi ylioppilaslautakunnan ohjeiden mukaisesti. Hakemukset tehdään ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asioinnin palvelussa.
Savonlinnan lyseon lukioOpiskeluhuollon suunnitelma28.2.2021